HS:n lukijat kertovat, mihin lasten hankkiminen on tyssännyt – ”Ei löydy isää, vaikken todellakaan aseta kohtuuttomia vaatimuksia” | Lapset


Naisten itsekkyys ja täydellisen elämän tavoittelu listataan usein syiksi, joiden takia lastenhankinta lykkääntyy aina vain pidemmälle.

HS:n lapsitoiveita koskevassa kyselyssä lukijat – sekä miehet että naiset – nimesivät yleisimmäksi syyksi sopivan kumppanin puutteen.

  • Mielipide: Kyllä naiset ymmärtävät ikääntyvänsä – siksi moni päätyykin hankkimaan lapsia epäsopivan miehen kanssa 10:42

Yllättävän monelta puuttui sopiva kumppani siitäkin huolimatta, että he elivät parisuhteessa ja saman katon alla.

”Puoliso ei koe olevansa valmis hankkimaan lapsia vielä”, sanoi yksi vastaajista ja samansuuntainen tilanne oli monella muulla.

”En ole uskaltanut sitoutua kehenkään niin, että hänestä ei tiukan paikan tullen pääsisi eroon lopullisesti”, kuvaili toinen vastaaja tuntemuksiaan.

Väestöliiton tutkija Anneli Miettinen kertoo, että parisuhteessa roikkuminen ilman lopullista sitoutumista on hieman yleistynyt.

”Hieman enemmän on sitä porukkaa, joilla on asuinkumppani eli he ovat avoliitossa tai avioliitossa ja silti he sanovat, että sopiva kumppani puuttuu. Koetaan, että juuri tämä suhde ei olekaan se, mihin haluan sitoutua”, Miettinen kertoo.

Miettisen mielestä trendi on hassu sikäli, että suhteessa pysytellään niin pitkään.

”Voisi kuvitella, että suhteesta lähdetään herkemmin, jos sen ei koeta tyydyttävän kaikilla tavoin.”

Toisaalta vanhemmaksi tuloon liittyy nykyään niin valtavasti erilaista pohdintaa, että Miettinen ymmärtää ”roikkumisen”.

”Onko juuri nyt oikea sauma ja hetki parisuhteen kannalta ja työpaikan kannalta. Pohdinta murentaa turvallisuuden tunnetta jo itsessään”, Miettinen sanoo.

Moni kyselyyn vastannut kuvasi eläneensä pitkässä nuoruudenliitossa, joka päättyi siihen, ettei toinen osapuoli, yleensä mies, halunnutkaan lapsia.

”Olen 33 ja takana on kaksi noin seitsemän vuoden suhdetta. Kumpikaan existä ei sitten halunnutkaan vakiintua, perustaa perhettä. Olihan se sokki kuulla ja tajuta, että ero on tulossa taas”, eräs nainen kertoi.

Iso osa vastaajista oli elänyt pitkäänkin yksin, eikä sopivaa kumppania ja vakaata suhdetta vain tuntunut millään löytyvän.

”En löydä tarpeeksi sopivaa”, sanoi yksi vastaajista.

”Ei ole löytynyt isäehdokasta, vaikken todellakaan aseta kohtuuttomia vaatimuksia miehelle”, tiivisti toinen.

”Olin neitsyt vielä tänä vuonna, kun en ollut kelvannut kellekään. Nyt uusi ja ensimmäinen parisuhteeni saa ensin kypsyä ennen lapsien miettimistä”, yksi vastaaja kertoi.

”Minulle kävisi sekin, että siittäisin lapsen jollekulle lasta haluavalle naiselle ja eläisin etävanhempana (lasta ja hänen äitiään tukien)”, eräs mies sanoi.

Ensisynnyttäjien keski-ikä pääkaupunkiseudulla on noussut jo yli 30 vuoteen.

Samaa tahtia on noussut ensi kertaa isäksi tulevien miesten keski-ikä, joka on nykyään jo yli 32 vuotta.

Miehiltä puuttuu usein aktiivinen ote vauvahaaveiden esiin nostamisessa. Naisen biologista kelloakaan nämä eivät aina tiedosta.

”Jos aloite ei tule naiselta, mies jää usein odottamaan. He eivät välttämättä hoksaa antaa tukeaan”, Miettinen sanoo ja muistuttaa, että myös miehen biologinen kello tikittää. Iän myötä miehenkin hedelmällisyys heikkenee.

Pienempi osuus HS-kyselyyn vastanneista ilmoitti, ettei edes toivo lapsia ja nauttii mieluummin vapaudestaan.

Osa myönsi, ettei vielä tiedä, toivooko lapsia vai ei.

”En tiedä, haluanko lapsia, vaikka olenkin ollut viimeiset kymmenen vuotta hyvässä parisuhteessa.”

Jotkut kertoivat lastenhankinnan lykkääntyneen pirstaleisen työelämän vuoksi.

”Koko työura on ollut silpputöitä ja uudelleenkouluttautumista. Avioliitto kariutui jatkuvaan taloudelliseen epävarmuuteen”, kuvasi eräs.

”Liian epävarma taloudellinen tilanne kummallakin ja ylipäänsä työuran käyntiin saaminen lykkäsivät lasten hankintaa”, myönsi toinen.

”Tekosyynä nousujohteinen työura”, sanoi kolmas.

Miettisen mukaan on myös ajattelua, jossa lapset tulevat vasta sitten, kunhan maapallo on kierretty, loppututkinto tehty, unelmien työpaikka saatu ja sielunkumppani löydetty.

”Tämän päivän yhteiskunnassa on vaurautta ja sitä kautta mahdollisuus viettää nuoruutta ja vapaata elämää pitkään. Pelätään, että lapsen tulo sulkee niin monta ovea ja sen takia sitä lykätään, mikä on tiettyä realismia”, Miettinen summaa.

Helsingin Sanomien kyselyyn osallistuneista parista tuhannesta vastaajasta yli 40 prosenttia oli joutunut lykkäämään lapsihaaveitaan. Vastaajista kaksi kolmasosaa oli naisia.

Lue myös: Kahdesta lapsesta unelmoivan kannattaa aloittaa yrittäminen viimeistään 31-vuotiaana – testaa, millä todennäköisyydellä perhehaaveesi toteutuu

Jukka Gröndahl / HS

Lapsettomuudesta puhuminen ei ole enää sellainen tabu kuin aiemmin, arvioi Tukholmassa opiskeleva Milja Rossi. Rossi ja Olav Runsten ovat havainneet, että nuoret lykkäävät lasten hankkimista. Rossi ei ole varma, haluaako hän lapsia ollenkaan.