Koko maailmantalous perustui pitkään valheelle, uskoo YK:n kehitysohjelman johtaja – ”Meillä on edessämme järisyttävä muutos” - Talous


Koko maailmantalous perustui pitkään valheelle, uskoo YK:n kehitysohjelman johtaja – ”Meillä on edessämme järi

YK:n kehitysohjelman UNDP:n uusi pääjohtaja Achim Steiner http://www.hs.fi/haku/?search-term=achim+steinervaatii valtioita ja kansainvälisiä yhteisöjä käyttämään sääntelyvaltaansa ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Hänen mielestään saasteiden ja energiankulutuksen pitää näkyä tuotteiden hinnassa.

”Tätä ei voi jättää yksin markkinoiden vastuulle.”

Kun Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumphttp://www.hs.fi/haku/?search-term=donald+trump ilmoitti viime viikolla, että Yhdysvallat irtautuu Pariisin ilmastosopimuksesta, moni asiantuntija kohautti olkiaan. Heidän mielestään marssia kohti vihreää maailmantaloutta ei voi enää pysäyttää – sähköautojen ja aurinkopaneelien suosiohan kasvaa huimaa vauhtia. Maailman suurimpien yritysten johtajat tuomitsivatkin Trumpin päätöksen kuorossa.

Helsingissä Sitran kiertotalousfoorumissa WCEF:ssä maanantaina vieraillut Steiner kuitenkin varoittaa luottamasta liikaa markkinavoimiin. Kehitysohjelman pääjohtajana hän on YK:n arvoasteikossa järjestön kolmanneksi tärkein ihminen.

Brasilialaissaksalaisen Steinerin mukaan lainsäätäjien pitää käyttää valtaansa kolmessa asiassa: yhteisten pelisääntöjen, älykkään kannustinjärjestelmän ja aikataulun luomisessa.

”Meillä on edessämme maailmantaloutta järisyttävä muutos, kun joudumme luopumaan fossiilisista polttoaineista nopeaan tahtiin. Markkinat toimisivat tässä asiassa yksinään liian hidasliikkeisesti ja jopa jarruttaen, sillä sijoittajista moni on laittanut valtavia summia teknologioihin, joista nyt ollaan luopumassa”, hän kertoo HS:lle.

Hänen mukaansa maailman suurimmat ympäristöongelmat ovat oireita ”vakavista markkinahäiriöistä” tai ehkäpä jopa siitä, että koko maailmantalous perustui pitkään valheelle.

Achim Steiner aloitti YK:n kehitysohjelman UNDP:n pääjohtajana huhtikuussa. (KUVA: Emilia Kangasluoma / HS)

”Maailmassa on ollut vallassa ajatus, että talouskasvua pönkittäneiden yritysten voitot kuuluvat niiden omistajille. Samanaikaisesti esimerkiksi ympäristötuhot tai saasteiden aiheuttamat terveysongelmat koituvat yhteiskunnan maksettavaksi.”

Voittoja verotetaan, mutta verotuloja ei ole korvamerkitty yritysten aiheuttamiin tuhoihin. Varsinaisista ympäristörikoksista yhtiöt saattavat joutua maksamaan sakkoja. Yleensä yritysten leväperäisyydessä ei kuitenkaan ole kyse rikollisesta toiminnasta, vaan vuosikymmeniä jatkuneesta sääntelyn puutteesta. Laskun maksavat veronmaksajat.

Maailmantalous ei voi pyöriä tällä logiikalla enää kovin pitkään, Steiner tuumii. Planeetan voimavarat eivät riitä.

”Nykyjärjestelmässä voitot yksityistetään ja tuhot kansallistetaan. Tästä syystä yritykset ovat voineet myydä tuotteitaan kuluttajille alihinnoiteltuina.”

Tämä ei tarkoita, että yksityisten yritysten pitäisi yhtäkkiä maksaa kaikista vuosikymmenten takaisista synneistään. Steinerin mielestä järkevämpää olisi, että hiilijalanjälki alkaisi näkyä vihdoin myös lopputuotteiden hintalapussa.

Viime vuodet Britanniassa asunut Steiner kertoo, kuinka hänellä oli hankaluuksia löytää energiatehokasta jääkaappia paikallisesta tavaratalosta.

”Korkeimman energialuokituksen laitteita oli kaupassa vain kaksi, ja ne olivat erittäin kalliita. Olisin saanut ilmaston kannalta paljon tuhoisamman kaapin paljon halvemmalla.”

Häntä ärsyttää, kuinka Britannian EU-eroa ajava kampanjakoneisto teki energiatehokkaista leivänpaahtimista vaaliaseen. Euroopan unioni oli kieltämässä energiaa eniten ahmivat leivänpaahtimet ja hiustenkuivaajat, mutta brexitin pelko sai Euroopan komission lykkäämään päätöstä viime vuonna.

”Jotkut suuttuivat siitä, että Bryssel puuttuu nyt leivän paahtamiseenkin. Ajatus direktiivin takana oli kuitenkin kirkas: jos jokin leivänpaahdin kuluttaa kaksi kertaa enemmän energiaa leipäpalan paahtamiseen kuin energiatehokas paahdin, sen pitäisi joko maksaa enemmän tai sen ei pitäisi olla myytävänä lainkaan.”

Tällainen sääntely suuremmassa mittakaavassa ohjaisi kuluttajia ja samalla myös yrityksiä kohti kestävää talousmallia, Steiner uskoo.

”Onhan se kummallista, että 2010-luvulla planeettaamme vahingoittavan ja sähköä tuhlaavan leivänpaahtiminen ostaminen on halvin vaihtoehto. Kuitissa ei näy, miten paljon tuhoja ostos aiheuttaa.”

Steinerin mielestä valtioiden pitää rohkeasti tukea uusiutuvia energiamuotoja ja murrokseen valmistautuvia vanhoja teollisuusyrityksiä. Julkisen sektorin pitää tyrkkiä elinkeinoelämää kohti ripeää muutosta siitäkin huolimatta, että se tekee kipeää ja joitakin vanhoja jättiläisiä voi jopa kaatua.

”Saksassa suurten energiayhtiöiden liiketoimintamallit vanhentuivat niin nopeasti, että ne ajautuivat melkein konkurssiin ja joutuivat järjestelemään toimintaansa uusiksi”, hän muistelee vuosikymmenen alussa alkanutta Energiewende-politiikkaa.

”Nyt Saksa on yksi maailman vahvimmista talouksista, ja voimme tarjota muihin maihin toimivia ympäristöratkaisuja.”

Työntekijä hajottaa vanhaa cd-soitinta osiin Guiyun kaupungissa Kiinassa. Elektroniikkajätettä kertyy vuosittain kymmeniä miljoonia tonneja, ja vain pieni osa siitä kierrätetään. (KUVA: Tyrone Siu / Reuters)


Tällä viikolla Finlandia-talo on kuhissut maapallon pelastamisesta intoilevia yritysjohtajia, poliitikkoja ja lobbareita. Innovaatiorahasto Sitran kiertotalousfoorumiin kokoontui reilut 1 500 vaikuttajaa eri puolilta maailmaa.

Kestävän kehityksen neuvoston WBCSD:n johtaja María Mendilucehttp://www.hs.fi/haku/?search-term=maria+mendiluce vakuuttaa, että kiertotalous ei ole vain korusanoja. Yritysneuvostoon kuuluu 200 suuryhtiötä teknologiajätti Applesta huonekaluketju Ikeaan.

”Kun yritysjohtajat tarkastelevat liiketoimintaa pitkällä aikajänteellä, raaka-aineiden kierrättäminen ja tuotteiden tarjoaminen palvelumuodossa on kaupallisesti järkevää. Sitä paitsi yritykset eivät voi pysyä hengissä tuhoutuneessa yhteiskunnassa”, hän selittää.

Kiertotaloudessa tuotteet ja materiaalit pidetään kierrossa mahdollisimman pitkään samalla, kun jätteen synty minimoidaan. Osa tuotteista, kuten vaikkapa autot, saatetaan muuttaa palveluiksi. Auton omistaminen on turhaa, jos laina-auto on riittävän nopeasti ja edullisesti saatavilla kännykkäsovelluksella.

Teknologiayhtiö Dell helpottaa kierrättämistä vähentämällä tietokoneissaan liiman käyttöä. Moni sen laitteista on rakennettu moduuleista eli paikalleen loksahtavista palikoista, mikä helpottaa laitteiden purkamista ja osien vaihtamista. Muoviosissa ja pakkauksissa yhtiö hyödyntää merestä kerättyä roskaa.

”Lisäksi olemme ottaneet laitteiden kierrätystoiminnot vastuullemme 83 maassa. Tarkoituksenamme on pidentää tuotteidemme elinikää ja tehdä siitä liiketoimintaa”, selittää Dellin Euroopan yritysvastuujohtaja Louise Kochhttp://www.hs.fi/haku/?search-term=louise+koch.

Maailmaan syntyy YK:n mukaan tänä vuonna noin 50 miljoonaa tonnia pelkästään elektronista jätettä. Hylätyt laitteet ovatkin täynnä arvokkaita metalleja, mutta vain murto-osa niistä kierrätetään.

Suuryhtiöiden alihankkijaketjuista paljastuu säännöllisesti ympäristörikoksia ja muita väärinkäytöksiä. María Mendiluce on silti vakuuttunut, että ilmastonmuutoksen vastainen taistelu etenee ripeimmin kansainvälisten jättiläisten johdolla.

”Joissain kehittyvissä valtioissa ei ole juuri lainkaan ympäristölainsäädäntöä, mutta paikalliset yritykset noudattavat tiukkoja sääntöjä, jos globaalit yhtiöt eivät muuten suostu toimimaan niiden kanssa. Näin kiertotaloudenkin periaatteet voivat levitä nopeasti.”

Dellin Louise Koch kertoo, että heillä alihankkijaverkostot syynätään parin vuoden välein.

Dellin suurimmat asiakkaat eli yritykset ja julkinen sektori ostavat yleensä laitteet hinnan perusteella. Yksityiset kuluttajat painostavat yrityksiä toimimaan ympäristön kannalta vastuullisesti, mutta julkiselta sektorilta paine on vähäistä.

Koch kertoo keskustelleensa aiheesta taannoin Suomen valtion omistaman yhteishankintayhtiön Hanselin johdon kanssa.

”Ryhtykää sanoista tekoihin. Olette Suomessa ottamassa askeleita oikeaan suuntaan, mutta olette jääneet jälkeen Ruotsista ja Norjasta.”